Inarijärvi paljastui taimenpopulaatioiden geenipankiksi
Tutkimus antaa uusia ohjenuoria Inarijärven alueen taimenkantojen hoitoon ja suojeluun.
Turun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat ovat selvittäneet Inarijärven ja siihen laskevien jokien taimenpopulaatioiden perimää. Alue muodostaa merkittävän geenipankin.
Juuri ilmestynyt, Journal of Fish Biology -lehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että 28 eri näytteenottopaikasta kerättyjen näytteiden perusteella voidaan sanoa, että lähes kaikissa elää geneettisesti erilainen taimenpopulaatio.
Populaatiot muodostavat kolme pääryhmää, joilla on selvä maantieteellinen ulottuvuus. Tutkimuksessa ryhmät jaettiin pohjoiseen, läntiseen ja eteläiseen alueeseen, joiden pääjoet olivat Siuttajoki pohjoisessa, Juutuanjoki lännessä ja Ivalojoki etelässä. Mitä kauempana populaatiot ovat toisistaan kartalla, sitä kauempana ne ovat toisistaan myös perinnöllisesti.
Populaatioiden erilaisuutta varjeltava
Tutkimus antaa uutta tietoa Inarijärven alueen taimenkantojen hoidon ja suojelun tueksi.
– Tutkimusten perusteella voidaan todeta, ettei näitä taimenkantoja ole suositeltavaa hoitaa ja suojella yhtenä populaationa, sanoo tutkimuksen vastuullinen johtaja, akatemiaprofessori Craig Primmer.
Hoitotyössä ja mahdollisissa istutuksissa on tärkeää ottaa huomioon heikot lenkit, kuten jokien latva-alueiden pienet populaatiot, jotka ovat usein ensimmäisenä vaarassa kadota. Istutusten ja kantojen hoidon punaisena lankana tulisikin pitää populaatioiden erilaisuuden varjelua sekä perimän muuntelun ylläpitämistä.
– Koska geneettisesti erilaisten populaatioiden lukumäärä on suuri, on luonnollisten kutualueiden ylläpitö ja suojelu avainasemassa, sillä jokainen kutualueista voi toimia luonnon geenipankkina, Primmer muistuttaa.
Ekologisten vuorovaikutussuhteiden ja ekologisen genetiikan tutkimus on yksi Turun yliopiston tutkimuksen vahvuusalueista. Yliopisto koordinoi evoluutiogenetiikan ja -fysiologian huippuyksikköä.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu UTUonline-verkkolehdessä.