Kokoelmat

Eläinmuseon kokoelmat koostuvat toisaalta tutkimukseen tarkoitetuista tieteellisistä kokoelmista ja toisaalta opetus- ja valistustoimintaan tarkoitetuista opinto- ja yleisökokoelmista.

Tieteelliset kokoelmat käsittävät n. 3,5 milj. näytettä. Eniten uusia näytteitä kertyy tällä hetkellä hämähäkeistä ja punkeista sekä Amazon-projektin keräysten myötä erityisesti loispistiäisistä. Selkärankaiskokoelmat koostuvat lähinnä kotimaisista lajeista. Maailmanlaajuisesti kokoelmien pääpaino on hämähäkki- ja maaperäeläimissä. Lisäksi museon laajat hyönteiskokoelmat käsittävät runsaasti sekä koti- että ulkomaisia näytteitä kuiva- ja nestekokoelmina; erityisesti mainittakoon ulkomaiset kovakuoriaiskokoelmat. Museon tyyppikokoelmat sisältävät lähinnä hyönteisten ja hämähäkkien tyyppiyksilöitä.

Opinto- ja yleisökokoelmat keskittyvät kotimaisten eläinlajien esittelyyn. Nähtävänä on pääosa suomalaisista selkärankaista sekä jonkin verran tropiikkien ja merten eläimiä. Kotimaisista hyönteisistä on esillä noin viidesosa; suurperhosista lähes kaikki lajit. Lisäksi on esillä luustopreparaatteja sekä eläinten maastoon jättämiä erilaisia jätöksiä.

Näytteiden tallennus tietokantaan aloitettiin 1980-luvun lopulla. ATK-rekisteri sisältää nyt noin 150 000 näytteen tiedot, joista voidaan tuottaa mm. lajikohtaisia levinneisyyskarttoja Suomen alueelta 10x10 km tarkkuudella.

Museolla on myös huomattava määrä määrityksessä sekä taksonomisessa työskentelyssä tarvittavaa kirjallisuutta.