Tutkimus molekulaarisen biotekniikan ja diagnostiikan linjalla
Molekulaarinen biotekniikka ja diagnostiikka perehtyy elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien käyttösovellutuksiin.
Tutkimuskohteina ovat ihmisen terveyteen ja sairauteen sekä elintarvikkeisiin ja ympäristöön vaikuttavat tekijät ja menetelmät. Tavoitteena on aikaansaada parempia diagnostiikan, lääketeollisuuden ja ympäristön apuvälineitä, joita voidaan hyödyntää mm. perinnöllisten sairauksien ja syövän osoittamisessa sekä virusten ja erilaisten yhdistelmien tunnistamisessa. Perustutkimuksen kehittämisen ohella biotekniikan tutkimusprojektit tukevat alan korkean teknologian teollisuutta pitkäkestoisilla yhteistyöhankkeilla.
Molekulaarisen biotekniikan ja diagnostiikan tutkimuksen painopistealueet:
Nukleiinihappodiagnostiikka kehittää homogeenisia nukleiinihappomäärityksiä sekä biologisten näytemateriaalien mahdollisimman helppoja esikäsittelytapoja. Analyyttejä ovat infektioita aiheuttavat mikrobit ja detektioon käytetään lantanidikelaattien pitkäikäistä luminesenssia. Vastuualueen johtaja: Ulla Karhunen
Elintarvikediagnostiikka tutkii elintarvikkeiden lisäksi myös ympäristönäytteiden diagnostiikkaa. Tutkimuksessa sovelletaan ja kehitetään uudenlaisia bioaffiniteettimenetelmiä näytteiden tehokkaampaan analysoimiseen. Ympäristönäytteistä erityisesti vesinäytteiden taudinaiheuttajien diagnosoimista pyritään kehittämään. Vastuualueen johtaja: Markus Vehniäinen
Diagnostiikkaa tukeva perustutkimus keskittyy erityisesti eturauhassyöpädiagnostiikan kehittämiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää entistä tehokkaampia menetelmiä syöpäsolujen tunnistamiseen veri- tai kudosnäytteestä. Vastuualueen johtaja: Kim Pettersson
Potilasläheinen diagnostiikka tutkii ja kehittää diagnostisia määrityksiä (lähinnä immuno- ja nukleiinihappomäärityksiä sekä kemiallisia määrityksiä), joita voidaan käyttää potilaan vierellä tai näytteenottopaikalla esimerkiksi ympäristö- ja elintarvikeanalytiikassa. Suorituskyvyltään ja tarkkuudeltaan määritysten tulee olla keskuslaboratorioissa käytettäviä menetelmiä vastaavia, mutta samalla niiden tulisi olla helppokäyttöisiä ja hyvin nopeita. Tutkimuksemme on keskittynyt erityisesti sydäninfarktidiagnostiikan uusiin merkkiaineisiin ja infektiosairauksiin sekä vieritestaukseen soveltuvien määritysteknologioiden kehittämiseen. Vastuualueen johtaja: Saara Wittfooth
Sitojamolekyylien molekulaarinen muokkaus tutkii erilaisten sitojamolekyylien muokkausta geeniteknologisilla menetelmillä ja kehittää yksillöllisiin tarpeisiin muokattuja rekombinanttivasta-aineita bioanalyyttisiin sovelluksiin. Vastuualueen johtaja: Urpo Lamminmäki
Määritysteknologioiden tutkimus
Tutkimuksen tarkoitus on vastata uusien in vitro -määritysten haasteisiin tukemalla suorituskykyisten ja yksinkertaisten määritysteknologioiden kehittämistä. Tutkimus on suunnattu erityisesti luminesenssiin perustuvien leimateknologioihin ja määrityskonsepteihin, erityisesti luminoivien lantanidikompleksien ja upkonvertoivien nanokiteiden soveltamiseen diagnostisissa menetelmissä. Leimateknologioiden lisäksi tutkitaan myös uusia homogeenisia määritysmenetelmiä ja tarkoitusta varten suunniteltuja lantanidileimoja ja molekyylisitojia. Erilaisten teknologioiden laaja tuntemus ja suorituskyvyn teoreettinen mallintaminen tukevat uusien menetelmien kehittämistä. Vastuualueen johtaja: Tero Soukka
Bio-orgaaninen kemia
Bio-orgaanisen kemian laboratoriossa tutkimme ja kehitämme uusia luminoivia leimamolekyylejä, joita voidaan käyttää erilaisissa biokemiallisissa määrityssovelluksssa. Tällä hetkellä tutkimus keskittyy kahteen pääalueeseen: uudet, voimakkaasti luminoivat ja stabiilit lantanidikelaatit, sekä lantanidikelaattien luminesenssimodulaatioon perustuvat 'on-off'-kytkimet. Vastuualueen johtaja: Harri Takalo
Molekulaarisen biotekniikan ja diagnostiikan julkaisut